Barrel race valmennus January 18th 2024

Betty on kutsunut Markin iltateelle ja samalla tutustumaan myös uuteen mökkitalliin. Kun Mark kuulee, että Twin Falls Farmille on muuttanut lisää westernhevosia, ehdottaa hän myös barrel race-valmennusta tallin ratsukoille maneesissa klo 8-9PM. Tervetuloa siis kaikki kynnelle kykenevät!

Aiempi kokemus barrel racingistä katsotaan eduksi, mutta valmennukseen voivat myös osallistua ensikertalaisetkin. Muokataan vauhti ja linjat kokemuksen ja taidon mukaan.

Mark Myers on Idahon osavaltion nimekkäin westernvalmentaja, jolla on useita lajimestaruuksia pitkän uransa ajalta. Charmantti, lempeä ja hevoslähtöinen.

Valmennuksen hinta on tällä kertaa $40 riippumatta osallistujamäärästä (sorry, hinnat ovat nousseet).

Valmennuksen kulku

- Sen aikaa kun Mark selittää yksityiskohtaisesti päivän tavoitteista ja tulevista tehtävistä, saavat ratsukot ravailla omatoimisesti ja ottaa pari laukannostoakin heti alkuun.

- Koska haluamme hevosten takaosan aktiiviseen käyttöön, teemme alkuun peruutuksia. Takajalkojen tulee olla hyvin alla tasapainon ylläpitämiseksi vauhdin koventuessa ja tiukoissa käännöksissä tynnyrien ympäri (tänään maneesissa ei ole tynnyreitä, vaan tekniikkaa hiotaan autonrenkailla). Mark haluaa nähdä hevosten myötäävän kevyesti ja sen jälkeen ottavan niin monta peruutusaskelta kuin ratsastaja pyytää. Hevosen pään tulee pysyä rauhallisena eikä se saisi jäkittää kuolainta vasten. Liikkeen tavoite on olla smooth and silky.

- Hevosen tulee voida taipua kunnolla barrel racingissä, ettei osuisi tynnyreihin. Markin mukaan seuraava tehtävä luo hevoselle lihasmuistiin tarpeellista tietoa, jota se hyödyntää myöhemmin tosipaikan tullen. Ensin pyydetään hevosta taivuttamaan kaulaansa ja aloitetaan ratsastamaan ympyrällä samalla kun hevonen on taivutettuna sisään, taivutuksen ei tarvitse olla kovinkaan suuri. Sisäpohje taivuttaa runkoa. Kun hevonen taivuttaa, pidä tuntuma, mutta myötää kiitokseksi.

- Kahdeksan autonrengasta on aseteltu maneesiin noin 30 ft päähän toisistaan. Se on hyvä väli kokemattomammillekin, taidon karttuessa renkaiden väliä voi tiivistää. Tarkoitus on tehdä täydellisen pyöreitä ympyröitä jokaisen autonrenkaan ympärille. Vauhti tulee sovittaa ratsukon taitotasoon ja vauhtia/askellajia saa lisätä vasta kun koko kierros onnistuu keskeytyksittä.

- Ympyröiden koko riippuu taitotasosta. Kokeneemmat voivat tehdä pienempiä ympyröitä (säästää aikaa oikeissa barrel race-kilpailuissa) ja vähemmän kokeneet tehdä isompia ja helpompia ympyröitä. Kun siirrytään vauhdikkaampiin askellajeihin, voi renkaita jättää myös välistä ja tehdä vain osan ympyröistä jos siltä tuntuu. Siitä voi olla ainakin hyvä aloittaa. Sisäohja ylemmäs ohjaamaan, ulko-ohja tukee, sisäpohje taivuttaa ja ulkopohje estää valumasta. Kahden käden käyttäminen ei haittaa, kun kyse on harjoittelusta.

- Tehdään sama tehtävä molempiin suuntiin, jonka jälkeen loppuverryttelyt suorilla linjoilla.

Valmennuksesta kirjotetaan valmentajan näkökulmasta kommentti jokaiselle ratsukolle ja sen jälkeen ratsastajat ovat vapaita kirjoittamaan oman valmennustarinansa.

Valmennustarinoille ei ole deadlinea, kirjoitelkaa kun ehditte tai siltä tuntuu!

---

Osallistujat ja Markin kommentit:

Harper & Waffles  

Lue valmennuskommentti:

Cooper & Ronya

Lue valmennuskommentti:

Kestrel & Rusty

Lue valmennuskommentti:

Yeva & Cressida

Lue valmennuskommentti:

Mikael & Hades

Lue valmennuskommentti:

Ethan & Rain

Lue valmennuskommentti:

Yumi & Boe

Lue valmennuskommentti:

Innostuksen määrä on huipussaan, kun Harper ilmoittautui ensimmäistä kertaa Markin valmennukseen oikealla lännenhevosella, eikä "sinnepäin" länkkäkoulutetulla Spikellä. Sellaisella lännenhevosella, jota kehtasi esitellä osavaltion maineikkaammalle westernvalmentajalle ja jonka napit lajin suhteen olivat just, eivätkä melkein. Hän oli varma, että Mark ihastuisi Wafflesiin ikihyviksi. Kukapa ei menettäisi näille nappisilmille sydäntään? Ethankin oli ohimennessään rapsuttanut Wafflesin otsaa ennen selkäännousua. Taisi olla niin, että kaikki pitivät sen ulkoisesta olemuksesta, mutta he eivät olleetkaan nähneet, miten tuo lohikäärme oli heittänyt Harperin selästään aiemmin...

Käynti keinutti lantiota ja Waffles kulki tarmokkaasti, mutta kaulaansa pitkälle ojentaen. Harperin mielestä kaikki oli mallikkaasti - hevonen kääntyi herkästi ja piti tasaisen tahdin käynnissä -, mutta Mark kiinnittikin huomionsa aivan toiseen asiaan. Eikö edes hetken saisi nauttia, kun kaikki oli hyvin.. Waffles oli kuulemma etupainoinen. Peruutuksilla haettaisiin painopistettä taaksepäin, hän kertoi.

Kaikki seitsemän valmennukseen osallistunutta ratsukkoa alkoivat tekemään pysähdyksiä ja peruutuksia maneesin uralla. Harper tiivisti istuntaansa ja sai Wafflesin pysähtymään kuin seinään. Sormet kutittelivat Wafflesin kaulaa kiitokseksi, mihin tamma vastasi myötäämällä ja laskemalla pysähdyksessä kohonnutta etuosaa. Vasta sitten se sai luvan liikkua, tosin, liike suuntautuikin taaksepäin tässä tehtävässä.

"Tasaisesti, tasaisesti... Myötää askelten välissä."

Tammalla oli jälleen tulta hännän alla ja se olisi tahtonut tehdä peruutuksia vauhdikkaammin kuin oli tarkoitus. Nopeuslajien hevosena se rakasti vauhtia ja tällainen rauhallinen nysvääminen kerrytti kierroksia sen pääkopassa. Heittäisikö Waffles Harperin jälleen selästään jos sen kuppi keittäisi nurin? Hermostus hiipi pitkin Harperin selkäpiitä ja hänen oli pakko riisua yksi vaatekerros päältään pois helpottaakseen oloaan.

"Tee vähän avotaivutusta tehtävien välissä, jotta se saadaan irtonaisemmaksi edestä", Mark kehoitti ja Waffles esitti heti muutaman vastahakoisen pompahduksen etujaloillaan kun Harper lähti taivuttamaan sitä. "No toisaalta, ehkä tässä on nuorelle hevoselle turhan monta palasta kerralla pureskeltavaksi. Mitä se sanoo, jos teet muutamia kokoamisia avotaivutusten sijaan?"

Siihen Waffles oli tyytyväisempi.

Ratsukot siirtyivät isolle ympyrälle taivuttelemaan hevosia ja Waffles asettautui mukavasti Cressidan ja Ronyan väliin. Cressidaa se ei saanut kiinni, tahti oli kummallekin sopiva, eikä pienempiliikkeinen Ronyakaan tullut niskaan hönkimään. Ympyrätyöskentely oli Harperin mielestä hauskaa, koska se oli aina tuntunut niin helpolta. Hänen tasapainonsa pysyi luontaisesti hyvin keskellä satulaa siitä huolimatta, että vetovoimien mukaan liike olisi vetänyt häntä sisäänpäin. Siitä hän oli aina saanut kovasti kehuja.

Kun Wafflesin lapa oli karata ulos ympyrältä ja Harper tunsi aavistuksenkin Wafflesin mielihaluista poistua määrätyltä tieltä, hän vaihtoi asetuksen ulos ja muistutti ulkopohkeella lavan oikeasta asennosta. Tämä vinkin hän oli saanut Markilta aiemmissa valmennuksissa ja tätä kullanarvoista tietoa hän oli hyödyntänyt siitä lähtien tiuhaan tahtiin. Enää ei tarvinnut kuulla "lapa karkaa"-kommentteja, jotka olivat jättäneet Harperin lähinnä vain kysymysmerkiksi, että mitä hänen kuuluisi tehdä asialle!

Tynnyrinkierto oli Harperille uusi laji. Spiken kanssa hän kävi lähinnä lännenratsastus- ja trail-luokissa, sillä ei ruunasta ollut nopeusluokkiin. Eikä Harperilla ollut siitä kovin paljoa tietoakaan. Kokemuskin täysi nolla. Tai tämän jälkeen nolla +1.

Reippaasta käynnistä oli siis hyvä aloittaa. Waffles viskeli muutaman kerran päätään - "mennään jo!" - ja Markin rohkaisemana ratsukko siirtyi pian rauhalliseen raviin. Ympyrät autonrenkaiden ympärillä pysyivät tasaisen pyöreinä, toki ympyrätkin olivat vielä laajoja.

Kaikki tuntui sujuvan niin hyvin, että Harper uskalsi lisätä tempoa. Siihen Wafflesilla ei ollut mitään vastaansanottavaa. Harper ei oikein tiennyt, kuuluiko hänen keventää vai istua satulassa (vilkaistuaan Cooperin suuntaan hän uskoi, että tarkoitus oli istua ihan satulassa), joten hän istui hytkyvässä ravissa ja yritti muistaa kääntää tarkasti, antaa tukea ulko-ohjalla, taivuttaa hevosta sisäpohkeella, katsoa eteen - ei, katsoa seuraavalle tynnyrille... Istua kauniin ja vähäeleisen näköisesti satulassa...

Siinä oli kuitenkin niin monta aspektia samanaikaisesti (etenkin kun Waffles oli viittä vaille heittämässä jo seuraavaa vaihdetta silmään), että homma alkoi levitä käsiin ja Harper tiputti tamman takaisin käynnille, ja siitä uudelleen rauhalliseen raviin.

Harper vilkaisi muihin ratsukoihin - menikö heillä yhtä haparoiden kuin hänellä?

Rusty ainakin kiersi renkaita kuin vanha tekijä ja näytti siltä, kuin se rullaisi sulavasti kuin voi alas serpentiiniä pitkin, niin tasaisesti ja vaivattoman näköisesti. Rain sen sijaan näytti työntävän takaosaansa ulos autonrenkailla, kuten Waffleskin oli tehnyt. Vertaistuki oli tässä kohtaa paras tuki.

"Harper muistaa huomioida takaosan, pieniä puolipidätteitä ja ulkopohkeella", Mark korahti ja demonstroi ohjeitaan kuin olisi istunut näkymättömän hevosen selässä itsekin, ohjista pidellen ja ulkopohjetta painaen.

Näillä ohjeilla Waffles oli taas tasapainoisempi. Kun vauhti oli rauhallinen, ainakin.

Waffles lisäsi kierroksia ja olisi ollut halukas suorittamaan tehtävää laukassakin. Se tunsi tämän tehtävän kuin omat taskunsa; sen omistaja oli käynyt Wafflesilla muutamissa barrel racing kilpailuissa ja pärjännytkin ihan kivasti. Sen ymmärrettyään Harper oivalsi, ettei hänen tarvinnut juurikaan ohjeistaa Wafflesiä reittivalinnoissa sillä ne tulivat siltä selkärangasta, eli hän saisi itse keskittyä vain pitämään hevosen tasapainossa ja oman pään kylmänä.

Sama kai se on antaa mennä laukassakin, Harper tuumasi ja myötäsi sen verran ohjasta, että Waffles otti sen vapautena viimein laukata. Siinä pienessä hetkessä, kun Harper vilkaisi ympärilleen (paljonko matkaa on edessä kulkevaan ja mitä tahtia perässätulija posottaa?!), hän ehti huomata, kuinka kivasti Yumi suoritti autonrengastehtävää Boen kanssa. Boen notkeus yllätti siinä tilanteessa Harperin aivan täysin!

Ensimmäisessä laukkapyörähdyksessä autonrenkaan ympäri Harperin taju meinasi lähteä. Jestas mikä vauhti ja mikä voima, kun Waffles ampaisi kohti seuraavaa rengasta! Hän kuitenkin pelkäsi, etteivät he selviäisi tässä vauhdissa seuraavasta kierrosta (varmasti olisivat selvinneet), joka lähestyi hurjaa vauhtia.

"Woou, woou, ota vähän hitaampi tempo!" rauhoitteli Mark. "Ei hypätä suinpäin syvään päätyyn, eihän?"

Autonrengas lähestyi liian nopeasti ja Waffles painoi hurjasti kuolainta vasten, joten Harper teki ratkaisun ohjata sen autonrenkaan ohitse kiertämättä sitä. Kun hän sai Wafflesin viimein hidastamaan, se teki taas yhden etuosapompun mielenosoitukseksi, mutta myöntyi sitten laukkailemaan hitaassa lopessa, joka hipoi hitaudellaan varmasti maailmanennätystä.

Muutamat tiukahkot renkaankierrot tässä tahdissa ja siihen oli hyvä lopettaa ensimmäinen barrel race valmennus yhdessä.

Barrel race valmennus
18.1.2024

valmentajana Mark Myers